Kesä on melkein lopuillaan. Ja onkin ollut outo kesä. Ensin oli se keuhkokuume keväällä, jota parantelin pitkään, samoin kuin samaan aikaan oli muutto uuteen kotiin. Ja muutama viikko sitten vatsassani todettiin sappirakkotulehdus, ja koko sappirakko leikattiin pois.
Tytär Virve lensi Sveitsistä luokseni viikoksi, ja olikin mukavan tuntuista kun olin huollettavana. Hän teki ruokaa, laittoi kävelee joka päivä pariin otteeseen, kävi kaupassa, ym ym. Tehtiin myös yhdessä autoajeluita, mm käytiin Porvoossa. Sieltä kuvia myöhemmin. Ja kaiken lisäksi Virve vielä juoksi aamuisin n. 5 km lenkkejä rantaa pitkin.
Nyt hän on jo kotona, ja kotini tuntuu hiljaiselta. Olen jo toipunut kutakuinkin, mutta vielä en lähtisi esim tanssimaan.
Nyt hän on jo kotona, ja kotini tuntuu hiljaiselta. Olen jo toipunut kutakuinkin, mutta vielä en lähtisi esim tanssimaan.
Summer is almost over. And it has been a strange summer. First there was the pneumonia in the spring, which took a long time to heal, as well as moving to a new home. And a few weeks ago I was diagnosed with cholecystitis in my stomach and the entire gallbladder was cut out.
My daughter Virve flew to me from Switzerland for a week and it felt good when I was being looked after. She cooked, made me walk a few times a day, went shopping, etc. We went also on car rides together and visited Porvoo, for example. Pictures from there later. And on top of all that, Virve ran ab. 5 km along the beach in the every morning.
Nämä kuvat on kesäkuvia sieltä sun täältä.
These pictures are summer pictures from here and there.
Pieni oikopolku kotitalolleni, se on tuo näkyvä talo.
A little shortcut to my home, that's the visible house.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen todella iloinen kommentistasi.
I really appreciate your comment.