Mä olen totaalisesti hukannut sen vähäisenkin kirjoittamisen taidon, eritoten sen pikkuriikkisen inspiraation (ja niinkuin joskus kirjoitin kirjeetkin ennenmuinoin tiiliskivi-mallin mukaan..)
Mä sain inspiksen leikkiä enempi Photoshopilla (kuvankäsittelyohjelma), niinkuin täällä vierailleet ovat tainneet huomata monen blogin aikana. Ai, että se on kivaa, silloin kun on aikaa, eikä ole pakko tehdä jotain valmiiksi silloin ja silloin. Ja sitä aikaa oli tässä muutama hetki sitten (nyt työt kaatuu taas syliin, ei oikein ehtis täällä blogissakaan vierailla). Photoshoppia käytän työssäni lähes pelkästään scannaamiseen, ja joskus muokkaan hieman kuvia ja eritoten muutan kuvien kokoja.
Nyt leikkiessäni ja kokeillessani erilaisia muotoja ja perustekniikkaa, raapaisen vain pintaa. Ärsyttää taitamattomuuteni, koska tiedän, että sillä voisi toteuttaa ihan mitä vaan. Kuvat eivät ole enää sitä mitä ne oli alkujaan. Ja tuosta ohjelmasta on varmaan eniten käsikirjojakin tuotettu, ja ne on lähes poikkeuksetta "tiiliskivi"-kokoja. Myös suomenkielisinä.
Olin viikolla eräällä (Mac-)Photoshop -luennolla Hesassa, kesti liki 4 tuntia, pieni kaffetauko välissä. Mokomat olivat laittaneet luennon alkamaan siihen aikaan, kun freelancerit vielä nukkuu aamulla .. :). Luento oli Tennispalatsissa Finnkinon valtavassa leffateatterissa. Mentiin istumaan 3. riville, yhtään ajattelematta sen "kuvaruudun" eli valkokankaan kokoa. Huh, kyllä siinä vähän sai silmiä siirrellä laidasta laitaan, kun macin läppärin näyttö oli sinne linkitetty. Onneksi istuimet oli täyden kympin muotoilua.
Kyllä mielenkiintoa olisi riittänyt pidemmäksikin ajaksi, mutta koko luento oli englanninkielellä, amerikan enkulla, josta mä ymmärsin sidesanat.. ja jotain muuta tarpeetonta .. :). Ensimmäinen jakso käsitti photoshopin rinnakkaisohjelmaa, jolla arkistoidaan kuvat, ja jolla voi myös muokata jne jne. Minulla kun ei tätä ohjelmaa ole (eikä myöskään niitä tuhansia järjestettäviä kuvia), vaikka mielenkiintoiselta vaikutti, niin taisin torkahtaa muutaman kerran. Jossain välissä kollegani vieressä nyhtäs käsivartta kertoakseen, että hänkin on nukahtanut pari kertaa. Luvattiin herättää toisemme, jos kuorsausta kuuluu..:)
Mutta, mutta.. toinen puolisko kyllä piti hereillä. Tietenkin tuo kaikki oli myös eräänlaista mainosnäyttöä kikkailuineen (mitkä näytti niin yksinkertaisilta kun sen osaa !), mutta yhtäkaikki, se miten ihmistä voi muutella tuolla ohjelmalla, oli huisia. Tuosta vaan saatiin esim. toinen kulmakarva koholle, silmät suuremmiksi ja muutenkin kasvoja muokattua ja kampausta "trimmata" ehommaksi, kaikkea jännää niiden jo ennestään tuttujen ihojen parantelemisien ym venyttelemisien lisäksi. Ynnä muita tarpeellisia jippoja (mm. maiseman lisäämistä tyhjän jatkeeksi, kuvien yhdistämistä, jne. jne.). Erittäin mielenkiintoista. Kiinnostusta riitti porukalla, jota oli iso määrä paikalla, joillakin ihan kyselemiseen asti, ja moni jatkoi keskustelua luennoitsijattaren kanssa luennon jälkeen, eli he tiesivät mitä kysyä. Sen taas huomasin ja käsitys vahvistui, että tuota Photoshoppia olisi syytä käyttää päivittäin ja sitä pitää todella opiskella.
Mutta sitten, kun ei ole enää yhtään duunia ja voin keskittyä tekemään just sitä mitä haluan. Sitten taidan alkaa harrastamaan valokuvausta ja kuvankäsittelyä ja ei tuo taiteentekeminenkään olisi hassumpaa .. jonninnäköistä edes.
Ja vielä lisäasiana, mun on ihan pakko hehkuttaa; olen löytänyt aivan hurmaavia, ihastuttavia ja katsottavia blogeja, niissä on valokuvia (ei juuri eläinkuvia) ja maalauksia laidasta laitaan. Ihmiset on hirveän taitavia, ne osaa piirtää, maalata, valokuvata ja löytävät kohteet ja kuvakulmat, ynnä kaikkea muuta. Ja näissä löydöissä oli myös 2 tiimiblogia. Äkkäsin, kun ihmettelin kuvien täysin erilaisuuksia. Ne ihmiset ei kirjoita mitään (ei tietenkään, kun on kuvatiimiblogi!), vaan julkistavat jonkun kuvansa, ja omassaan sitten on enempi. Onkohan heillä ollut kovatkin pelisäännöt, kun kaikki tiimijäsenet noudattavat samaa systeemiä? :) Jokusen olen liittänyt mun blogiluetteloon tuonne alas. Käykääs kurkkaamassa.
x