Vappua !

Vappuaatolle tanssi-ideaa !!

(Tanssista enempi / more about dancing, please read villit askeleet-Dancing  )
x

yö, kallio ja meri

Minä olen nyt ihastunut muuttamaan päiviä öiksi. 

Tämä on sama kuva kuin tuossa aiemmassa jutussani oleva lenkkikallioranta. 

Aika kului, ja yö saapui. Kuvitteellinen kuutamo ......

x

kevät, kallio ja meri

Tänään kävelin muutaman tunnin ("..hyvä minä..") mm. rantakallioilla,
joita Espoossa riittää ja jotka on mun kotikunnilla pelkkää ylä- ja alamäkeä. 

Meri oli uskomattoman tyyni ja sää oli kaunis ja aurinkoinen, kerrassaan upea.

 Näitä kuvia katsoessa ei uskoisi, 

että Helsinkiin on matkaa vain muutama kilometri.
(Nämä on muuten eri kalliot kuin ne viime kesän varpulikalliot.)

Uimaranta heräilee talven jäljiltä. 

Jäät ovat lähteneet, eikä lunta näy enää.

Lenkkipolun varrella on portaikko, tarkemmin sanottuna 181 porrasta.
Se on pakko koukata joka kerta, kunnon testaukseen hyvä konsti .

Ja niinpä, talven paikallaanolon jäljiltä mun kunto on päässyt pahasti rapistumaan,
sillä jo 100. porras otti maitohappovoiton. :)
 

Portaat puolessa välissä alaspäin...

 ... ja portaat ylös.
Tuolla kaukana ylhäällä on se 181. porras

.

x

pääsiäistä ❤

VAUHDIKASTA PÄÄSIÄISTÄ

Sinulle ja Sinulle ... ihan kaikille vierailijoille !

Ei ollut tipuja tähän hätään, joten minä kahtena kuvajaisena olkoon korvikkeena.

Tanssien tämä(kin) pääsiäinen ehkä kuluu (jollei sitten.. you know.. työnteossa). 

Mutta ei sovi unohtaa ulkoilua, ystävien ja sukulaisten tapaamista, mämmiä, munia

ja jos sattuu omistamaan pihapläntin tai muuten voi sellaisella vierailla,

niin paljon maanmuokkausta ja joka tapauksessa pienten kukkaisnuppujen ihastelua

"Joka päivä on Jymyjuttu"

Oprah winfrey

x

yhdessä

Kasa mielessä, nämä pienet talot, olemme me, yhdessä.

Äänet ovat muuttuneet kysyviksi. 

Niinkuin sade, tai suhaukset metsässä. 

Tai kolahdukset, rapsaukset. 

Ne kyselevät liikaa, eivät enää rupattele niin kuin ennen. 

Ne ovat jotenkin peloissaan: "entä sitten, kun tulee hiljaisuus, 

miten meidän sitten käy?"

Kai Nieminen

x

sitten joskus enempi...

Heips.

Mä olen totaalisesti hukannut sen vähäisenkin kirjoittamisen taidon, eritoten sen pikkuriikkisen inspiraation (ja niinkuin joskus kirjoitin kirjeetkin ennenmuinoin tiiliskivi-mallin mukaan..)

Mä sain inspiksen leikkiä enempi Photoshopilla (kuvankäsittelyohjelma), niinkuin täällä vierailleet ovat tainneet huomata monen blogin aikana. Ai, että se on kivaa, silloin kun on aikaa, eikä ole pakko tehdä jotain valmiiksi silloin ja silloin. Ja sitä aikaa oli tässä muutama hetki sitten (nyt työt kaatuu taas syliin, ei oikein ehtis täällä blogissakaan vierailla).  Photoshoppia käytän työssäni lähes pelkästään scannaamiseen, ja joskus muokkaan hieman kuvia ja eritoten muutan kuvien kokoja.

Nyt leikkiessäni ja kokeillessani erilaisia muotoja ja perustekniikkaa, raapaisen vain pintaa. Ärsyttää taitamattomuuteni, koska tiedän, että sillä voisi toteuttaa ihan mitä vaan. Kuvat eivät ole enää sitä mitä ne oli alkujaan. Ja tuosta ohjelmasta on varmaan eniten käsikirjojakin tuotettu, ja ne on lähes poikkeuksetta "tiiliskivi"-kokoja. Myös suomenkielisinä.

Olin viikolla eräällä (Mac-)Photoshop -luennolla Hesassa, kesti liki 4 tuntia, pieni kaffetauko välissä. Mokomat olivat laittaneet luennon alkamaan siihen aikaan, kun freelancerit vielä nukkuu aamulla .. :). Luento oli Tennispalatsissa Finnkinon valtavassa leffateatterissa. Mentiin istumaan 3. riville, yhtään ajattelematta sen "kuvaruudun" eli valkokankaan kokoa. Huh, kyllä siinä vähän sai silmiä siirrellä laidasta laitaan, kun macin läppärin näyttö oli sinne linkitetty. Onneksi istuimet oli täyden kympin muotoilua.

Kyllä mielenkiintoa olisi riittänyt pidemmäksikin ajaksi, mutta koko luento oli englanninkielellä, amerikan enkulla, josta mä ymmärsin sidesanat.. ja jotain muuta tarpeetonta .. :). Ensimmäinen jakso käsitti photoshopin rinnakkaisohjelmaa, jolla arkistoidaan kuvat, ja jolla voi myös muokata jne jne. Minulla kun ei tätä ohjelmaa ole (eikä myöskään niitä tuhansia järjestettäviä kuvia), vaikka mielenkiintoiselta vaikutti, niin taisin torkahtaa muutaman kerran. Jossain välissä kollegani vieressä nyhtäs käsivartta kertoakseen, että hänkin on nukahtanut pari kertaa. Luvattiin herättää toisemme, jos kuorsausta kuuluu..:)

Mutta, mutta.. toinen puolisko kyllä piti hereillä.  Tietenkin tuo kaikki oli myös eräänlaista mainosnäyttöä kikkailuineen (mitkä näytti niin yksinkertaisilta kun sen osaa !), mutta yhtäkaikki, se miten ihmistä voi muutella tuolla ohjelmalla, oli huisia. Tuosta vaan saatiin esim. toinen kulmakarva koholle, silmät suuremmiksi ja muutenkin kasvoja muokattua ja kampausta "trimmata" ehommaksi, kaikkea jännää niiden jo ennestään tuttujen ihojen parantelemisien ym venyttelemisien  lisäksi. Ynnä muita tarpeellisia jippoja (mm. maiseman lisäämistä tyhjän jatkeeksi, kuvien yhdistämistä, jne. jne.). Erittäin mielenkiintoista. Kiinnostusta riitti porukalla, jota oli iso määrä paikalla, joillakin ihan kyselemiseen asti, ja moni jatkoi keskustelua luennoitsijattaren kanssa luennon jälkeen, eli he tiesivät mitä kysyä. Sen taas huomasin ja käsitys vahvistui, että tuota Photoshoppia olisi syytä käyttää päivittäin ja sitä pitää todella opiskella.

Mutta sitten, kun ei ole enää yhtään duunia ja voin keskittyä tekemään just sitä mitä haluan. Sitten taidan alkaa harrastamaan valokuvausta ja kuvankäsittelyä ja ei tuo taiteentekeminenkään olisi hassumpaa .. jonninnäköistä edes.

Ja vielä lisäasiana, mun on ihan pakko hehkuttaa; olen löytänyt aivan hurmaavia, ihastuttavia ja katsottavia blogeja, niissä on valokuvia (ei juuri eläinkuvia) ja maalauksia laidasta laitaan. Ihmiset on hirveän taitavia, ne osaa piirtää, maalata, valokuvata ja löytävät kohteet ja kuvakulmat, ynnä kaikkea muuta. Ja näissä löydöissä oli  myös 2 tiimiblogia. Äkkäsin, kun ihmettelin kuvien täysin erilaisuuksia. Ne ihmiset ei kirjoita mitään (ei tietenkään, kun on kuvatiimiblogi!), vaan julkistavat jonkun kuvansa,  ja omassaan sitten on enempi. Onkohan heillä ollut kovatkin pelisäännöt, kun kaikki tiimijäsenet noudattavat samaa systeemiä? :) Jokusen olen liittänyt mun blogiluetteloon tuonne alas. Käykääs kurkkaamassa.

x

väriä pulloissa

Jätä tekemättä kaikki 

minkä tekemistä 

joudut epäröimään.

Yoshida Kanko

x

musta aukko

. . .  viimein minulle valkeni,

että elämän ainut tarkoitus on nauttia siitä.

Rita Mae Brown

x

leikki meressä

Jos et pääse jostakin tehtävästä eroon,

ryhdy siihen kaikin voimin.

Mignon McLaughlin

x

sininen leikki

Jos voit muuttaa asioita, tee se.

Ellet voi, koita kestää.

Engl. sananlasku

x

.

vänkyrää

"Kaikki johtuu siitä", sanoi Puh vihaisesti, " että on liian pienet ovet."
"Kaikki johtuu siitä", sanoi Kani tuimasti, "että syöt liikaa."

x

keikahdellen

Kani on viisas. Kanilla on älyä. 

Siitä varmaan johtuu, että hän
ei koskaan ymmärrä mitään.

x

muodonmuutoksia

Tässä on taas pienen pieni kuvaleikki.

x
.

pullo ja sen tarina

Yksi pullo ja monta pientä tarinaa, joista tulee yksi iso tarina.

Pienenpieni suunnanmuutos tänään
johtaa aivan erilaiseen huomiseen.

Richard Bach

.x

holvin monet ilmeet

Tämä on ajankuluttamista... tosi kivaa sellaista :). Jossain on se alkuperäinenkin..

x

pyörä

Mikko opetteli tasapainon hallinnan tuollaisella puupyörällä kaks+ ikäisestä.
Tuo pyörä on yleinen ainakin Saksassa ja Sveitsissä. Siinä ei ole lainkaan polkimia, vaan vauhti saadaan aikaseksi jaloilla potkien, samoin kuin horjahtamiset korjataan kropalla ja omilla jaloilla. Opittuaan pyörän hallinnan vauhti on kova. Ei siinä juosten perässä pysy :D

Tammikuussa tuli 4 vuotta täyteen ja runsas viikko sitten saapui oikea pyörä (Sveitsissä on +asteita ja sitä rataa .. epistä). Riemu ja ilo oli pienellä pojalla rajaton. Heti pihalle ja koeajoon: otti ohjaustangosta kiinni, asetti itsensä pyörän päälle, jalka polkimeen, toisella vauhtia ja eikun menoksi. Luonnollisella itsestäänselvyydellä, ja vanhempiensa ällistykseksi  :D. . Ja skidi on vasta 4,1 v. Ja pyörä n. 2 vk. Puupyörällä harjoitettu ja kehittynyt tasapainovarmuus taatusti edesauttoi normaalipyörän ensikäytön helppouden (upea lause, eikö..  :).

Suomeenkin näitä "tasapainopyöriä" on jo tuotu, näin syksyllä Hesarissa artikkelin. Mutta taitaa kestää, ennenkuin se yleistyy. Yhden suomalaisen lapsen "tiedän", jolla on tuollainen.

Sveitsi on oivaltanut talven tarkoituksen.
Alhaalla laaksossa kevät pukkaa plussa-asteita, mutta jos haluaa talven rientoihin, niin lähimpään hiihtohissiin. Siellä pilvien yläpuolella on talvi, siellä voi hiihtää, lasketella, luistella, pulkkailla,  ym ym. lumijuttuja..
Ja sitten takaisin alas kevääseen :)
Tahtoo sinne ..


x

fuskaustako?

Tutun näköisiä maalauksia? Nehän ovat mun ottamia ikiomia fotoja, ... noo, käynti photoshopissa, ja voilá.... kuvat on aivan eri näköisiä. Kuin maalauksia. Kuinka helposti tuollainen "fuskaus" tapahtuukaan.....  ja sitähän tapahtuu, joka puolella näkee muokattuja kuvia. Mutta nää on kuitenkin ihka aitoja muunnelmia. :)

Tulevan kesän terkuin  :)

orvokki

Ystävälle

Iloisen Muhkeaa Ystävänpäivää 

Blogiystäväni !
t. orvokki

Nasu tuli Puhin vierelle. 

"Puh?" kuiskasi hän. 

"No mitä?"

"Ei mitään", sanoi Nasu 

ja otti Puhin käpälästä kiinni.

"Tarkistin vain että olet siinä, ystäväni."

Tästä ei päivä voi muuta kuin parentua !   ❤

x

.

Heips!

On kausia jolloin voisin tulla mökkihöperöksi, jos mulla olisi sellaiseen taipumusta. Onneksi ei juurikaan ole, tykkään itseni seurasta..:) Mutta tämä mennyt viikko ja edellinenkin, on ollut just sellaista kautta; kipeenä oloa ja työruuhkautumista.. että se on siinä ja siinä, hilkulla etten tule höppänäksi.. :)

Pakkanen ympäröi kotini, aurinko yrittää houkutella ulos..  – mutta siellähän on –20 C kylmää, joten kiitos ei. Tai oli ainakin aamusella..
Lupasin viikolla itselle, että jos hommat on määrätyssä pisteessä, niin pääsisin sunnuntaina vaikka joraa ja katselemaan muita ihmisiä. Mutta luulen, että jätän tänäkin sunnuntaina väliin, ei toi olo vielä niin kaksinen ole, että viittis hyppiä parketille.

Mun blogi taas uusiutui. Silloin viimeksi se "Hups" oli hätäsesti paikattu, mutta nyt on ollut aikaa (no, aikaa ja aikaa) tuntea, millaiseksi blogini haluan. Nyt on näin, ja olen aika tyytyväinen... sininenhän tämä loppujen lopuksi kuitenkin on. Ylänimiö sit joskus muuttuu, jahka aika ja inspis antaa myöten. Niin, ja tuon musiikin saa pois päältä kun sulkee MixPodin.. :)

Talvi nyt on kaikkialla samanlainen, lunta ja lunta. Välillä vaan tuntuu, että eletään jossain katottomassa tunnelissa, kun lumivalleja on joka puolella. Kamera ei ota ja näytä sitä, miten korkeat on esim. nuokin kasat. Takana oleva traktori hiukkka antaa osviittaa.. Mun kotinurkilla on onneksi hyvät ja ahkerat auraajat, ja kasat senkus suurenee. Sitten risteyksissä auto ryömitetään ja kurkautellaan joskos tulee risteävä auto. Samoin jalankulkijana on kurkattava.. Ja näitä näköestekasoja on etelässä pilvin pimein. .. Mutta kevättä kohti ollaan menossa, ja pian saadaan kahlata nilkkoja myöten sulavassa lumisohjossa ... :))

Aurinkoisin pakkasterkuin

orvokki

vähän höpötystä ja puhia :)

Tämän videon kuvat.. wauu :)
– Jack Vettriano on mun lempparikuvistaja.

On nuo pienet pillerit ihmeellisiä. Alkaa tässä kohta olla ihmisen oloinen. Eihän mulla mitään räkäflunssaa ollut, mutta kunto meni köh-köh:iksi ja keuhkot sanoi apuvaa ja työt ei maittanut .. ei ne edelleenkään maita, vaikka pitäis, kun eilen sain mammuttihomman. Nyt on oltava hissukseen täällä blogissakin. Ja oltava ainakin kiireisen oloinen.

Vähän Puhia pitkästä aikaa – pitkäksi aikaa. Minusta Ruu on extrasöötti.

Kengu ja Ruu viettivät rauhallista iltapäivää
Metsässä eräällä hiekkaisella rinteellä. 

Pikku Ruu harjoitteli hiekassa pieniä hyppyjä, 

putoili hiirenkoloihinja ryömi niistä ylös,

ja Kengu liikahti levottomasti ja sanoi:
"Enää yksi hyppy ja sitten kotiin." 

Ja kukapa silloin tallusteli rinnettä ylös ellei Puh. 

"Hyvää päivää, Kengu."
"Hyvää päivää, Puh."

"Katso, kun minä hyppään",
piipitti Ruu ja putosi taas hiirenkoloon.

orvokki ✼

.

Jeux interdits

Mä löysin kauan sitten tämän filmin juutuupista. 

Herkkään kohtaan osui.
Elokuva on traagisen koskettava, ja musiikki ihana.
 .
1. osa: http://www.youtube.com/watch?v=wPyZJI8-4b8 ,
2. osa: http://www.youtube.com/watch?v=Y5tPg_10oFk ,
3. osa: http://www.youtube.com/watch?v=sxKo8hQme-8 ,
4. osa: http://www.youtube.com/watch?v=6K8C-qURW3Y ,
5. osa: http://www.youtube.com/watch?v=mHDqSYgywLE ,
6. osa: http://www.youtube.com/watch?v=E54bh9S_0Vw ,
7. osa: http://www.youtube.com/watch?v=oYVIObuHelI ,
8. osa: http://www.youtube.com/watch?v=coVzukio0-o .

Arvatkaa, onko mulla tauon paikka.. heh.. no on.
Semmonen kaffeetunti ohne kaffee.

Mikään muu maailmassa ei ole jaettu niin oikeudenmukaisesti kuin ymmärrys.
Kaikki luulevat saaneensa sitä juuri tarpeeksi.
Jacques Tati

.

.

tummuvat tunnit

...yön tummuvissa tunneissa, deadlinen lähestyessä aamun koittoon, 

kone taustalla soittaa musaa...

 ja kuis ollakaan löysin tämän... tuntuu niin yölliseltä .... 

...äsh, ei nuo tunnit voi enää enempi tummua

ja susannan laulu  on edelleen ihana ...

mua unettaa ja mä taidan sulkea masiinan 

ja painua pehkuihin – nyt. natinati.

Se joka eksyy löytää uudet tiet.
Nils Kjaer

orvokki ش

lapsellista :)

Mun ei tee mieli tehdä enää tänään duunia ! Mutta ku laiskottelin alkuillan mun on pakko. Koko päivä meni ensin piiitkässä palaverissa toimittajan kotona (sain kalaruokaa, nami, näin omin silmin, kuinka helppoa ja ennenkaikkea nopeaa sen kuhafileen paistaminen oli. Voisin kokeilla minäkin), ja sit mua väsytti ku mä tulin kotiin, enkä tehnyt tovin mitään, paitsi mitä nyt puhelimessa juorusin, ja nyt ku olen jo aikaa sitten aloittanut, ja tehnyt, niin voisin jo lopettaakin koneella väsäämisen..  mutta ei ku ei, pakko mikä pakko. Ja siks toiseks mä olenkin ilta- ja yöihminen.

Onkohan hiukka lapsellista, njaah ...  elmoa ja puhia samassa paketissa !  :)

"Sinä pompit", sanoi Ihaa töykeästi.

"En muuten pomppinut. Minulla oli yskä ja satuin

olemaan Ihaan takana ja sanoin Grrrrrrrrrrr-pop-p-p-tsssssz."

"Miksi?" kysyi Kani auttaessaan Nasua pystyyn ja

pyyhkiessään hänestä tomua. "Ei mitään hätää, Nasu."

"Minä yllätyin", sanoi Nasu hermostuneesti.

"Tuota minä kutsun pomppimiseksi", sanoi Ihaa.

"Sitä että toinen tulee ja yllättää. Erittäin epämiellyttävä

tapa. Ei minulla ole mitään sitä vastaan että Tikru on

täällä Metsässä", hän jatkoi, "sillä Metsä on suuri ja siinä

on tilaa pomppiakin. Mutta sitä minä en käsitä miksi hänen

pitää tulla minun pikku kolkkaani ja pomppia siellä."

Natinati !

villit askeleet

Heips!
Olen aloittanut toisen blogin, rinnakkaisen "villit askeleet-dancing". Siihen kirjoitan tanssista. Villeissä askeleissa esittelen eri tanssilajeja. Alussa on helpompaa, kun tanssilajit on tuttuja, mutta mitä enemmän niitä kertyy, niin sitä vaikeampaa niiden löytäminen ja keksiminen on.
Käykää nauttimassa tanssin erilaisuudesta ja riemusta.

Nalle Puh

"Mitä sinä teet?"

"Istutan tammenterhoa ja siitä kasvaa tammi ja 

sitten saan vaikka millä mitalla tammenterhoja 

aivan ulko-oven edustalta, 

eikä minun tarvitse enää kävellä kilometrikaupalla.

"Entä jos ei kasva?"

"Kyllä kasvaa, sillä Risto Reipas sanoi niin.

Sen takia minä istutan sen.

"Toisin sanoen", sanoi Puh, "jos minä istutan taloni

eteen hunajakennon, siitä kasvaa mehiläispesä."

Nasu ei ollut siitä varma.

xxxx