Mun ei tee mieli tehdä enää tänään duunia ! Mutta ku laiskottelin alkuillan mun on pakko. Koko päivä meni ensin piiitkässä palaverissa toimittajan kotona (sain kalaruokaa, nami, näin omin silmin, kuinka helppoa ja ennenkaikkea nopeaa sen kuhafileen paistaminen oli. Voisin kokeilla minäkin), ja sit mua väsytti ku mä tulin kotiin, enkä tehnyt tovin mitään, paitsi mitä nyt puhelimessa juorusin, ja nyt ku olen jo aikaa sitten aloittanut, ja tehnyt, niin voisin jo lopettaakin koneella väsäämisen.. mutta ei ku ei, pakko mikä pakko. Ja siks toiseks mä olenkin ilta- ja yöihminen.
Onkohan hiukka lapsellista, njaah ... elmoa ja puhia samassa paketissa ! :)
"Sinä pompit", sanoi Ihaa töykeästi.
"En muuten pomppinut. Minulla oli yskä ja satuin
olemaan Ihaan takana ja sanoin Grrrrrrrrrrr-pop-p-p-tsssssz."
"Miksi?" kysyi Kani auttaessaan Nasua pystyyn ja
pyyhkiessään hänestä tomua. "Ei mitään hätää, Nasu."
"Minä yllätyin", sanoi Nasu hermostuneesti.
"Tuota minä kutsun pomppimiseksi", sanoi Ihaa.
"Sitä että toinen tulee ja yllättää. Erittäin epämiellyttävä
tapa. Ei minulla ole mitään sitä vastaan että Tikru on
täällä Metsässä", hän jatkoi, "sillä Metsä on suuri ja siinä
on tilaa pomppiakin. Mutta sitä minä en käsitä miksi hänen
pitää tulla minun pikku kolkkaani ja pomppia siellä."
Natinati !
