keskiviikko 12. tammikuuta 2011

4. Puerto de la Cruzin lomapäiväkirja, päivät 10–11


10. päivä pe. (31.12.10)

Teide kutsuvana odottaa, kuva pysähdyspaikalta.

Minun ainoa retki – Teide-tulivuorelle – meinasi tyssääntyä alkuunsa, kun unohdin matkakuitin ja sitten en meinannut löytää sitä (yks pää kesät talvet..) Marizan ei lähtenyt, kun on ollut jo aiemmin muutaman kerran siellä.

Luonnon ihmetyötä
Klo 9 alkoi bussimatka. Matkalla nähtiin monia erilaisia kasvillisuusvyöhykkeitä, ja jotain 1000 metrissä alkaa mäntymetsävyöhyke ja sen jälkeen pikkuhiljaa maisema muuttuu kitukasvun jälkeen kuumaisemaksi. Net ketkä on olleet kuussa, sanovat että kuussa on aivan samannäköistä. Matkalla tutkimme myös luonnon veistoksen, kivikukan.

Bussi kuljetti 2200 metrin korkeuteen, ja meillä oli todella tuuria, sillä Teiden huippu näkyi koko ajan ja niinpä hissillä päästiin nousemaan 8 minuutissa 3550 metriin. Teiden huipulle (3718 m) ei enää pääse kukaan ilman erikoislupaa. Teide on maailman kolmanneksi korkein tulivuori. Ja se sijaitsee vajoamaksi nimitelyllä alueella. Siinä on tiedemiesten mukaan aikojen alussa ollut valtava tulivuori, korkeus arvailujen varassa, ja joka sitten on räsähtäen vajonut. Ja Teide noussut sieltä keskeltä. Voi vain kuvitella sen ex-tulivuoren korkeutta.

Vuoden 2010 viimisenä päivänä taivaassa,  pilvien yläpuolella.. mitähän ensi vuosi tuo tullessaan? Ja olihan siellä mahtava olla. Lunta. Varoittelivat , että siellä on kylmä, vaan kun ei ollut. Oli harvinaisen leuto sää, sanoivat he sitten.



Paikallisbussilla voi myös mennä Teidelle, mutta pitää varautua siihen, että paluuvuoro on vasta 5 tunnin kuluttua. Kertoi se tuttu pariskunta, joka viime vuonna juuttui sinne tietämättä bussien harvaliikkumisesta ja joka sit vähän ennen paleltumavammoja pääsi liftillä lähikylään, jossa oli busseja. Eli vaellusvehkeet mukaan ja lämmintä päälle ja liikkeelle. Ei siellä muuta voi tehdä, siinä ala-asemallakaan. Joskus tulen tänne vaeltelemaan.

Hotellille takaisin iltapäivällä, käväistiin syömässä (söin sittenkin tänään!) ja keskustassa – kuinkas muuten. Suomalainen Erkki törmäs meihin safkapaikalla. Istahti jutustelemaan. Se on kans hauska tyyppi. .... kun ensi sanat oli vaihdettu, niin hän heti taas tokasemaan, että on varattu ja ei hän ala mihinkään  ja odottaa kaveriansa tänne, etc etc. Hiukka katsottiin kieroon, että hei, kamoon ei me olla vaarallisia.. relaa vähän, kunhan jutellaan. Mikähän laittaa joidenkin miesten mieleen että jos nainen puhuu ja hymyilee, niin heti on iskemisajatus. Muuten se oli ihan OK, tais olla vaan niin kova ikävä ystäväänsä (ja oli jo tasaantunut , kun uudelleen törmättiin jossain ). 

Puujätti Charcon-aukiolla
Illan tullen aloimme valua keskustaan. Uudenvuodenvastaanotto oli pääasiassa Charcon aukiolla. Ja sinne mekin.Kahvilan puolella alkuillan soi musa  ja toisessa päässä oli iso tanssiaukea ja soittokororokkeella soitettiin lattarimusaa koko yön. Ensin istuskeltiin, sitten käyskenneltiin satojen muiden joukossa, katseltiin tanssia ja kuunneltiin musaa, törmättiin tuttuihin ja kellon lähestyessä 24 ihmiset alkoivat siirtyä pikkuhiljaa meren rantaan, me myös joukon mukana. Tuolla on tapana kellon soittaessa vuodenvaihdetta joka lyönnillä syödä yksi viinirypäle, ja jos onnistuu, vuodesta tulee hyvä. Olimme varustautuneet. Mutta ei siellä mitään kelloja kilkutettu ja ne viinirypäleet sitten syötiin tasatahtia nielemisen kanssa. Ja nähtiin mitä kaunein, suurin ja mahtavin ilotulitus. Harvoin olen ollut melkein tulitteiden alla. Fantastico.

Ja takaisin tanssitorille. Hetken heiluttiin reunassa kunnes joku, tais olla Alfonso (hauskoja nimiä!), "tarttui" kiinni ja siinä tunnin verran salsattiin, ennenkuin pääsin karkuun .. hih, ja marizanin löysin, se kun tanssi myös omia polkujaan. Siinä tuo vuodenvaihde kului ja sujui. Ja uusi vuosi 2011 alkoi. Olisi ollut kiva olla kamera mukana, mutta ei sittenkään arvannut ottaa mukaan.  Ja kun ei taxiakaan ollut saatavilla niin kävellenhän laahustettiin hotellille. Yöllä lämpöä +19 C.

Se mikä poikkesi täysin suomalaisesta uudestavuodesta (ja vapusta ym.) oli siisteys. Ei roskia maassa ja mm. kaikki shamppanjapullot laitettiin roskiksiin (Kioskissa myytiin pikkupulloja shamppanjaa! Kuinkahan Suomessa moinen onnistuisi?). Ja toinen poikkeama; ei näkynyt humalaisia eikä örheltäjiä. (Marizan tästä jo kirjoittikin, mutta se on sellainen asia, ettei se kertaamisella pahene..). Eikä ihmisillä silti näyttänyt olevan tylsää. Enkä koskaan ole nähnyt moista joukkotanssimista (en sitten tiedä tangomarkkinoista), mutta tuolla torilla ja pitkälti ympäristössä ihmiset tanssivat..... Buena Nueva An(j)o 2011 (Heko mun epsanjaa.. :)


11. päivä la. (1.1.11)
Päivä osoittautui harvinaisen kuumaksi, etten sanoisi. Terassilla aurinkoa aamusta (koskaan ei sieltä tullut napsattua fotoa..). Ja sitten onkin jo myöhäistä lähteä lenkille (aamulla se on tehtävä). Iltapäivän +24 asteessa lumpsitaan siellä sun täällä ja havaitaan, ettei missään näy eilisen kansantapahtuman siivottomia jälkiä. Ei lasinsirpaleita eikä mäyräkoirankuoria tai pizzalaatikoita (eikä pulloja). Ilmassa väreilee pyhäpäivän tuntu. Illemmalla ihmisiä alkaa olla enempi liikkeellä. Mekin poikettiin holviruokalaan kahville Kjellin treffeille (oli pysyvä kahvikutsu aina klo 18, nyt siis toisen ja vikan kerran, poistuu Norjaan huomenaamulla). Marizankin oli  mukana, ja oli otettu norjalaisen avoimuudesta ja energiasta. Kahvittelu ja jutustelu oli mukavaa senkin takia, kun mitään romantiikkaa ei ollut puoleen eikä toiseen. Aivan kaverina voi tutustua ja jutustella.

Törmättiin Hesan Mattiin, pyys Scandikiin joraa, mutta eihän me siihen aikaan ehditty, kun oli se ruokailu ensin. Ja se olikin koominen. Ensin saatiin odottaa kauan tilausta, sitten ruoakaa, ja laskun saaminen kesti ältsin ajan. Naapuripöydässä olivat odottaneet laskuaan koko sen ajan kun me istuttiin pöydässä. Sanoisin, että oli hitauden maailmanennätys, tai ainakin lomanaikaennätys. Eli ei kannata mennä syömään a) paikkaan, jossa on jo hirmusti ihmisiä ja b) sellaiseen aikaan, kun kaikki muutkin syövät eli iltasella, jos aikoo tehdä jotain muutakin kuin vain istuskella.. Safkailun (mä lopetan syömisen huomisesta)  jälkeen hotellillepäin.

Mentiin  Suomi-Scandiciin vilkaisemaan joskos siellä olisi ketään.  Tyhjän seassa oli ainoastaan se "meijän" Kari ja tuttu pariskunta. Tuotiin heidät hotelliimme, ja oli viikonloppu-vilske siellä. Karihan valtas M:n kokonaan itselleen joten onneksi oli tuo viimekertainen borsahattuinen Angel, joka salsatteli minua. Mielenkiintoinen havainto ollaan tehty: espanjalaiset naiset tykkäävät tanssia yksinään lattialla. Aina näkee puolenkymmentä naista, jotka itsekseen tanssivat salsaa tai sen tapaista.

Olihan siellä kans yks sellainen paikallinen homre josta klisee latinomiehen käyttäytymisestä syntyy: 2 tanssia tanssitti, sitten uno-mas, jonka aikana elekielellä ehdotti tu-mi-dormir (nukkua), kädet korvan viereen (jos vaikka en olisi ymmärtänyt). Uuugh, ei tullut enää unomasia sen ekan unomasin jälkeen. Tää oli ehdottomasti nopein, joka vastaavaa ehdotteli :). Yhdet pakit saatuaan huomasin hänellä uuden "uhrin". Luuleekohan he pohjoismaalaisten (tai yleensä turisti-)naisten olevan jotain yliseksuaalisia olentoja, joiden mielenkiinnon ja kiihkon sytyttää ehdotus yhteisestä yöstä heti tuntemattoman kanssa. Vai onko se vain joidenkin tapa osoittaa kiinnostusta (hetkisen). Jäi arvoitukseksi. Sillä kyllä toiset (paikalliset) osaavat sen verbaalisestikin sanoa ilman ehdotuksia. Ja kun heitä ei ota vakavasti, niin heidän kanssa kyllä pärjää eli voi tanssia :)

...jatkuu...

10 kommenttia:

  1. Hienoja kuvia... mutta, mutta missäs ne bikinikuvat on?

    VastaaPoista
  2. Ihan pakko muistella menneitä taas:
    Meidän Teiden retki jäi tekemättä kun piti odotella hotellissa että "ruiskumestari" (lääkäri) tuli antamaan mulle joka-aamuisen piikin.
    Kerroinkin joskus jossain blogijutussani, jonka nyt olen poistanut,että sain Puerto de La C:ssa maailman parasta hoitoa yllättäen jumiutuneeseen selkääni.

    VastaaPoista
  3. Pedro.. ei niitä bikinikuvia tule, kun ei ole, siis bikineitä :) (ja annetaan sun keikistellä tuossa aataminaikuisessa asussa ihan yksinään..hih)

    Petriina, ainahan voit tehdä uuden reissun cruziin ja sit Teidelle. Sääli että se jäi sulta aikanaan tekemettä.
    Mutta niin myös "kaiken kokeneet" ties kertoa, että tuolla on hyvä lääkärihoito, ainakin turisteille.

    VastaaPoista
  4. Mä nyt koitin vaan vähän säväyttää. Suomalaista mieskauneutta ei ole koskaan liikaa tyrkyllä.

    VastaaPoista
  5. .. suomalaista mies-.. – siis mitä ?
    Mutta taisitkin kunnolla säväyttää! Ja nyt olet näemmä palannut taas tuohon toiseen ääripäähän, hyveellisyyden ilmentymään.. hih

    VastaaPoista
  6. Teillä on ollut tosi hieno loma. KIITOS kortista, eilen tuli perille. Luen nämä jutut paremmalla ajalla, nyt on "taas" menemisiä:D

    VastaaPoista
  7. Alkoi olla jo lentävä lause tuo orvokin "huomenna en syö mitään" ja söi kuitenkin. Ei ne meidän sapuskat mitään raskaita olleet, minä söin pääasiassa kalaa ja O salaatteja.

    VastaaPoista
  8. Plätty, kiitos itsellesi omasta kortista, joka tuli kyllä kauan sen jälkeen kun jo olit kotimaassa. Mutta hengähdä ja pysähdy vähäksi aikaa. Kiireellä ei tehdä muita kuin kusipäisiä lapsia..:)

    Marizan, kyllä mä lihaakin söin, varsinkin sen jälkeen kun sain salaatiksi pelkkää salaatin ja kaalin suikaleita, ynnä vähän muita vihanksia. Eihän sellasta syö kun puput. Mutta toi hokema oli kyllä aina päällä, kunnes seuravaana päivänä tekikin taas mieli syödä.

    VastaaPoista
  9. Mä sun syömisestä tai syömättömyydestä jo aloin huolestua !
    ;DD

    VastaaPoista
  10. peequu, kuinka olet ihana. Mä kyllä olin huolestunut siitä syömisestä. Mutta itsehän sen haarukan suuhuni vein. :) vaikkei olis ollut pakko, eli olisin voinut vaan istua esim. viinin kanssa marizanin seurana, kun ei aina ollut nälkä. Mut mä en kekannut tuota tuolla.

    VastaaPoista

Olen todella iloinen kommentistasi.
I really appreciate your comment.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...