tiistai 21. joulukuuta 2010

mä lähden joululomalle !!! :)


ILOISTA JOULUA JA 
ONNELLISEMPAA ENSI VUOTTA !

Minä täällä paniikissa pakkaan, mitä mukaan, mitä jätän ja mitkä jää vahingossa pois. Viime päivinä sain kaaoksessa duunini öitä myöten viittä vaille valmiiksi, yksi jäi roikkumaan... peruuttaiskos matkan..

Siipeni vie minut kauas, kauas, huomenaamusta aikaisin hiljenen virtuaalisesti . Kiitän kaikkia menneestä syksystä, oli ilo, onni  ja autuus olla teidän kanssanne. Jatketaan reippaasti taas ensi vuonna, loppiaisen jälkeen. :)

Tämä on eka kerta, kun olen joulua paossa... tai eihän tämä mitään pakoa oikeasti ole, kun yleensäkään mitään joulua ole tehnyt vuosikausiin, enkä siis ole siitä stressaantunut. Mitä nyt aaton jälkeen olen heti odottanut niitä Tapanintansseja.. hih. Mutta mielenkiintoista on nyt kokea etelän joulu, ja uusivuosi ilotulituksineen. Ja rantaelämä keskellä talvea (Hesan lumimassat, ja lisää luvattiin..), ja vanha kaupunki ja syömiset ja ne iltabailaamiset ja lattari- ja kitaramusiikit. Jeeeaah !!!

Ai niin, taisin unohtaa oleellisimman... mä menen marizanin kanssa, ja kohde on (tietenkin) Teneriffa / Cruiz.. ja me pidetään huisin hauskaa.. 2 VIIKKOA ! .. perästä kuuluu.. zau!

orvokki xxxxx
(isot jouluhalit Teille kaikille)

x

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

jalkarättejä taivaalta

Työtauko ja sakea lumituiskupäivä, mitäpä muuta voi kuin selata "puh-kokoelmaa" ja sieltä löysin nämä viisaat puh'ismit tänne blogiin.

Hitsi, kun lumettaa, on oikein tuiskuttanut koko päivän, valtoimenaan tulee valkoisia jalkarättejä taivaalta, on taas lapiolla, kolalla ja aura-autolla hommia. Enkä mä "pääse" joraamaan, kun en viitsi autoa ottaa esiin ja mennä tonne lumipuuron sekaan. Illlan mittaan keli vaan pahenee, tulee pimeys päälle. Jotenka, teenpä duunit loppuun ja alan hommailemaan sit muuta, kaikkea sitä mitä pitää ehtiä tehdä ennen kuin lähtee joulua pakoon.. :) .... On muuten mahtavan näköistä tuo lumispyry, aika kaunistakin, etten sanoisi.:)

  • 1. Kun olet ajatellut, voit päätyä hyvin tärkeisiin ratkaisuihin.
  • 2. Joskus käy niin että mitä enemmän ajattelee, sitä vähemmän on todellista vastausta olemassa.
  • 3. Osoittaaksesi, ettet ole säikähtänyt, hypi pari kertaa ylös alas kuin voimistelisit.
  • 4. Kun sinulta kysytään oletko se sinä, teeskentele ettet ole ja katso mitä tapahtuu.
  • 5. Älä myöhästy siitä Mihin Pitää Ehtiä.
  • 6. Tee jotakin, mikä on Hyvä Tehdä miettimättä sen tarkemmin.
  • 7. Kuinka säälittävää onkaan olla Eläin jolle kukaan ei ole koskaan poiminut orvokkikimppua.
  • 8. Oikeastaan ei kenessäkään ole mitään vikaa. Minä olen sitä mieltä.
  • 9. Sano aina "Näkemiin-ja kiitos-oli-oikein-mukavaa".
  • 10. Runous ja Hyrinät eivät ole Haettavissa, ne ilmestyvät. Eikä siinä auta muu kuin mennä Sellaiseen Paikkaan mihin ne ilmestyvät.

orvokki xxx

torstai 16. joulukuuta 2010

hulluna siniseen


Minä tykkään sinisestä – ei liene vaikea arvata; tämä bloginikin väri – ja olen ihkuhulluna sinisiin esineisiin. Ennen en voinut pistäytyä minnee kirppikselle tai vastaavaan, ettei jotain olisi tarttunut mukaan. Nykyisin hypistelen ja hivelen, mutta osaan (nippa nappa) laittaa kaihosteltavat takaisin paikoilleen. En enää lankea sinisiin kuppeihin (mitä nyt kesällä uusin kahvimukini, kun satuin jossain Keski-Suomen kirppiksellä just ne fantastiset mukit näkemään, minkä valmistuksen Arabia oli  just lopettanut ennenkuin päätin niitä haluta....) ja kaikki kipot ja tassit (laakeat ja pulleat) ja ne muut ihanat sivuutan (haikeudella), kun kaapit ym. jo ennestäänkin pursuaa sinisistä astioista, mutta lasisiin sinisiin olen edelleenkin hullaantunut.

Tuo pitkä kapea (jokin tyhjä viinipullo!) on viimisin hankinta, jostain emmauksesta, hinta 1 e, ja nelikulmainen pullo on kestosuosikki. Ihan hyvin voisin elää ilman näitä ja muitakin. – Ehkä joskus. !


Kaikkeen on syynsä.
Murunen pöydälläsi ei ole
Mystinen muistutus aamulla syödystä pikkuleivästä,
Se on pöydällä koska olet valinnut
Olla pyyhkäisemättä sitä pois.
Poikkeuksetta.
Richard Bach

orvokki xxx 

x

maanantai 13. joulukuuta 2010

uusi uljas känny

Minä, pienimmistä pienin suurista kännyfriikeistä, vaihdoin uuteen liittymään ja kännyyn, sitouduin ekan kerran elämässäni kahdeksi vuodeksi kytkyyn. Puhelulaskut alkoivat olla sitä luokkaa, että huh heijaa.. Ei enää riittänyt 500 minuuttia ja 20 ekua kuussa. Huiteli liki 100 e ja ylikin. Ja eihän operaattorin väki soittele perään, että "hei tytteli, sulla on vääränkokoinen puhpaketti.." Minä vaan makselin, puhelin ja makselin, ajattelematta sen enempää, kun puhua piti.

Sitten pisti taas mietyttämään toisen operaattori S:n huippuedullinen tarjouspaketti yrittäjille. Edelliskerralla en edes harkinnut, mutta nyt ... 2500 minuuttia ja textarit ja sun muut herkut ja vain 2 kertaa kalliimpana kuin nykyinen liittymä, mutta 5 kertaa enempi minuutteja, ja puhelin mukana. Ja eikus kauppaan, sopimukset allekirjoitukseen ja .. sit se paras, valitsin kolmesta vaihtoehdosta iPhone4:n. Sen suuren ja mainostetun. Ja niin petin mun simpukkamalliset puhelimet, jotka parasta on olleet.

On tässä ollut opiskelemista, hipaisunäppäimet. Tuli muutama hutisoittokin, kun elektroniikka oli nopeampi kuin mun ajatus. Mutta pikkuhiljaa olen tullut sinuksi tämän ihmevempaimen kanssa, jopa muotokaan ei enää ärsytä, sellainen leveä, littana, varsinkin kun ostin silikonia ympärille. Tytär oli hyvä tinkimään.. ! Sai 12 e:n suojan 5 e:oon.

Olen jo oppinut soittelemaan tällä.. ja vastaamaankin soittoihin! Tekstiviestiin vastaamiseen oli kyllä käytävä hakemassa neuvoa liikkeessä, samoin kun niiden kirjoittamiseen. Ohjevihkosten lukeminen kun ei ole suurinta herkkuani, suoraan yrittämistä, jos tutun tuntuiselta tuntuu, ja jollei tunnu, niin sit vasta lukemista, tai apuhelppiä jostain.

Kun nyt vain keksis kivan, herättävän, äänekkään soittoäänen vakkarivalikosta. Ekaks mulla oli kuormuri-rekkojen peruutusujellus, mutta kun huomasin, etten hetkauta korvaanikaan yleistuttuun ääneen, niin vaihdoin, mielestäni ovelaan, kirkonkellotornin musisointiin, sitä kun ei juuri täällä kuule. Mutta sama juttu, liiankin tuttu pauhuna, oivallus puhelimenpirinästä tulee jälkijunassa, jollei känny satu olemaan aivan vieressä. Kokeilen, kokeilen..

Paljon on vielä ihmeellistä tutkimatta, ja monia en varmana edes tutkikaan sen enempää, mutta sähköposti käden ulottuvilla, ja se kamera.. telkun kokoinen näyttö, hyvin riittää...

Kyllä  se tästä, on kuin tuttua kotimaccia käyttelis, – hipaisten. Pahinta kuitenkin se, etten nyt juuri ehdikkään rupattelemaan, enkä tutkiskelemaan, vaan on taaskin syöksyttävä duunin kimppuun.. vielä on 5-6 tuntia hyvää työaikaa jäljellä. Heippa !

orvokki xxx
x

lauantai 11. joulukuuta 2010

kali kali ... vihmoo



(Hauskaa katseltavaa tuo nuotisto ja koskettimet..)

Lunta sataa rutkasti, nyt jo vihmoo aamun hiutaleiden sijaan, pakkastakin viiman kera n. -10 C,  koleeta, harmaata, keljua ... näinköhän hukutaan lumeen, palellaan kuiteskin, ainakin minä, vilukissa kun olen ja kesäihminen. Oispa edes semmosta talvea, jossa on paljon lunta ja AURINKO paistais ja mikä oikein houkuttais ulos ja lenkille... Jossain vaiheessa jossain kaukana lämpö odottaa, mutta siihen asti... kalikali.. !

"Ehkä olen väärässä, mutta jos lunta piisaa ynnä
niin edelleen, puhumattakaan jääpuikoista ja sen
sellaisista, siellä pellolla ei ole suorastaan kuuma
kolmen aikaa aamuyöstä niin kuin eräät luulevat.
Siellä ei ole Tunkkaista – ei ainakaan haitaksi asti.
Ei Ummehtunutta. Totta puhuen, Risto Reipas",
hän jatkoi kuiskaten kuuluvasti, "vain-näin-meidän-
Kesken-äläkä-kerro-kenellekään, siellä on Kylmä."
"Voi, Puh!"

orvokki xxx
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...