Ihmisiä Terijoen rannalla / People on the beach

Speeedy-Paparazi oli rannalla - eli minä :D

Rannalla olevia ihmisiä oli kiva kuvata, mutta kun otin vain yhden kuvan kohteesta, niin ne joko onnistui tai sitten ei. Tässä muutama.

Toisena päivänä oli jo aallokkoa, ja sinileväkin oli kadonnut (tai sitä ei ainakaan näkynyt enää)

Speeedy-paparazzi were on the beach - that was me: D
It was nice to photograph for people on the beach, but when I took only one image per subject so they either succeeded or not. Here are a few.
On the second day was already the waves, and the blue-green algae was gone (or at least not visible any longer)

Terijoen hiekkarannalla

Olin bussimatkalla Venäjällä… Terijoella. Ensimmäinen reissu siellä, mutta toivottavasti ei viimeinen. Sain todella positiivisen kuvan, vaikka matka oli lyhyt. 

My first trip to Russia, to Karelian Isthmus, Terijoki, but hopefully not the last. 

I got a really positive image, even though the trip was short. 

Myöhään iltapäivällä perillä hotellissa, ja heti rannalle kävelemään (ja kuvaamaan:). Uimaan ei tehnyt mieli. Ihmeteltiin veden vihreää väriä, kunnes keksittiin, että se on sinilevää. Eipä siellä juuri uimareita näkynutkään.

In the late afternoon we arrived and immediately to the beach walk. Swim did not mind. Because we wondered the green color of water, until it was discovered that it is a blue-green algae.

Ilmassa oli ukkosta. Horisontissa löi salama, mutta ainoastaan pieni sadekuuro tuli meidän puolelle. Mutta sen verran oli sähköä ilmassa, että se nosti kaikkien hiukset pystyyn. Enpä ole sellaista koskaan nähnyt.

There was a thunder, struck by lightning on the horizon, but only the rain came to us. But enough was electricity in the air that it lifted all the hair stand on end. I'm not ever seen like this.

Saderintama lähestyy.
Rain is approaching.

-------------

Olin Vienon Kammarin (Karjalan tuki ry) järjestämällä avustustavaroiden luovutusmatkalla. Mukana oli n. 40 matkustajaa. (Tavara / henkilö on määritelty, siksi nämä bussimatkat). Jos olisi oma vuosiviisumi, matkat tulisi todella edullisiksi, esim päivän matka Viipuriin vain 20 e.

Paljon ei tässä ajassa ehdi nähdä. Itse nautin rannalla kävelemisestä, ja äärettömän ulapan katselemisesta. Terijoella on 24 km hiekkarantaa - se on aika paljon. Vanhoja huviloita ei enää ole, tai ne pitäisi tietää mistä etsiä. Voi vain kuvitella sitä loistoa, mikä oli täällä entisaikaan.

Lue ja tutki näitä linkkejä.
http://www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=2671
https://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoki

-----------
Terijoki has belonged to Finland before, but the Soviet Union took over Terijoki after the Winter War (1939-40), and it was handed over to the Soviet Union with Moscow peace treaty in 1940. Reed here.

I enjoyed walking in the sand and infinitely open sea watching. Terijoki has 24 km of sandy beach - it is quite a lot. It was called the "Nordic Riviera". Old villas no longer exist. One can only imagine the grandeur of what was here in the old days.

Loma maalla - Hevosia / Holiday in the countryside 9

Myöhään illalla piti pysähtyä ihastelemaan hevosia.

Tämä tumma hevonen oli ravihevonen, joka oli ilmeisen tottunut kameraan. 

Niin kivasti se tuli heti lähelle, kun kutsuin sitä, ja se keikisteli ja kuunteli minua :)

Vaalea ei tullut lähellekään, se vaan söi koko ajan ruohoa.

We stopped late at night to look at the horses. The dark horse is trotting horse, which was apparently accustomed to the camera, as it flirted with me. Light horse did not come close, it just ate grass.

----------------------------
Vaikka ei mennytkään "aikajärjestyksessä", sillä Imatrahan oli jo kotimatkalla, niin haluan kuitenkin lopettaa tämän pitkäksi venyneen "loma maalla" -sarjan näihin hevosiin. Ne oli niin ihania, varsinkin tuo tumma.

Although not quite gone "chronological order", as Imatra was on my journey back home, still I want these horses to stop the series of "holiday in the countryside". They were so cute, especially the dark one.

Imatrankoski 2

Sillan toisella puolen on kanjoni, jonka vesi vauhdilla täyttää.
On the other side of the bridge is canyon where the water drains quickly.

Klikkaa kuvat suuremmiksi. Click the photos.

Kun Imatran koski oli vielä vapaa, niin se oli nähtävyys. Kaiverrukset on 1800-luvulta. Mm. Brasilian Keisari Pedro II:n nimmari on vuodelta 1876. Venäjän keisarinna Katariina II kävi vuonna 1772.

When the Imatra rapids was still free, it was attraction. The engravings are from the 1800s. There is .the autographof Brazilian Emperor Pedro II from the year 1876. The Russian Empress Catherine II visited in 1772.

Imatran Valtiohotelli.

Imatran Valtionhotelli on 1903 valmistunut arkkitehti Usko Nyströmin suunnittelema jugendlinna, joka toimii hotellina.

Imatra State Hotel is a 1903 graduate of the Art Nouveau castle, designed by an architect Nyström.

Imatrankoski 1

Imatran kosken pato avataan päivittäin klo 18.00. Ehdin sinne kotimatkalla, ja sain jopa aitiopaikan sillalla, johon kerääntyy aina ihmisiä katselemaan. Näytös alkaa dramaattisella musiikilla, joka tällä kertaa oli Darude, ja kestää 20 minuuttia.

Imatra rapids dam is opened daily from 18.00. The show begins with a dramatic music, 

which at times was Darude, and takes 20 minutes.

Oli aikaa kuvata kuivaa patoa ja uomaa.

Vettä juoksutetaan padon sulkuporttien läpi Vuoksen vanhaan uomaan 500 000 litraa sekunnissa 20 minuutin ajan. Yhteensä Imatrankosken pudotuskorkeus on n. 18 m ja pituus 1300 m.

Water flows through dam gates 500 000 liters per second to 20 minutes. Total Imatrankoski drop height of approx. 18 m and a length of 1300 m.

Katso Koskinäytös

Read in English here

Imatran koski

Vanha hautausmaa / The old cemetery

Kiihtelysvaarasta löysimme vanhan hautausmaan. Se perustettiin 1857. Suurten Nälkävuosien aikana vv. 1860-1866 tänne haudattiin yli 1800 vainajaa.

Oli hämmentävä sekä hieman selkäpiitä pistelevä tunne kävellä tuolla, ja löytää unohdettuja hautoja kanervikon keskeltä.

We found an old cemetery. It was founded in 1857.  In the Big Hunger Years between 1860 to 1866 here was buried over 1800 dead. It was a little confusing feeling to walk over there, and find a forgotten grave crosses.

Googlesta ei löytynyt tästä hautausmaasta mitään tietoa, ainoastaan tämä video, josta sain vaivoin noukittua em. tiedot. Kuuluvuus on huono tuulen ujeltaessa mikrofoniin. 

Mutta voit itse kuunnella tämän hautausmaan historian selostusta.

-----------------------

Olen taas reissussa muutaman päivän, näette myöhemmin, missä kävin. Sen verran paljastan, etten ole koskaan ollut siellä, enkä olisi uskonut koskaan menevänkään, siis joku ulkomaan paikka. Seuraavat postaukset on automaattijulkaisuja, jotta saan loma-sarjani päätökseen.

I am again traveling a few days. I will not reveal where I go, you will see later. But for me it is also a brand new destination in abroad. The following posts are made by automation, so I'll get my holiday-series completed.

Lintutorni / The bird-watching tower

 Korkein näkemäni lintutorni. Se on liki 20 m korkea ja siinä on 83 rappusta.

Highest ever seen a bird watching tower, it is 20 m high and has 83 steps.

Olemme kapealla Vuoniemen harjulla,  joka ylettyy kauas keskelle järvenselkää.  (Pyhäselkä)
We are in a narrow, and long ridge in middle of the lake.

Enhän minä mitään lintuja nähnyt :) Halusin vain kiivetä korkeuksiin ja katsella järviä kannaksen molemmin puolin, joita ei maantasalla nähnyt. Toiset pysyttelivät kiltisti alhaalla.

I didn't look birds :) I just wanted to climb the heights and watch the lakes on both sides of the isthmus, which is not visible on the road. Others friends remained obediently down.