keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Silloin ennen, kun hampaat oli vahvat ..

The good old days, when there was strong teeth.. 
Rye bread was dried for the winter. 

 Glimsin talomuseossa (Espoo).

Glims museum in Espoo

25 kommenttia:

  1. ... ja säilytysaineet pannassa.

    VastaaPoista
  2. No jopas jopas! Siinähän olisi sinulle leipää pitkäksi aikaa. Saiko maistaa? :) Muuten, olihan noissa kai se voimakas suolaus periaatteessa säilöntäaineena. Tuo kai selittää, miksi niin monella oli entisaikaan hampaiden tilalla pelkät ikenet, ei kai ne hampaat pitkään tuollaista kaluamista kestäneetkään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinkö on? Mnä olen ajattellut, että tuollaisen kovan leivän kaluaminen vahvistaa (-ti) hampaita, toisin kuin nykyinen pullamössöleipä. Ja että ne huonot hampaat / hampaamattomuus johtuisi jostain muusta syystä (esim. huono hammashygenia tms,)

      Poista
  3. I love the picture it is so artistic, but can imagine how hard the rye must have been. I suppose it could have been easily soaked in a bowl of soup.

    VastaaPoista
  4. Fascinating. I would not have guessed that those disks were bread.

    VastaaPoista
  5. A very curious image.
    Museums that show the life and customs of the peoples are always interesting.
    Halaus

    VastaaPoista
  6. er det et museet ? fine bilder !

    VastaaPoista
  7. You mean when people starting losing their teeth, right? :-)

    VastaaPoista
  8. Vastaukset
    1. Tuo Glimsin museo on melkein naapurissa, sinne tulee aina silloin tällöin poikettua.

      Poista
  9. Para comer ese pan,tenian que tener muy buenas muelas y un estómago de acero

    VastaaPoista
  10. You get amazing pictures. Museums are interesting places to know, our ancient past.

    Kisses

    VastaaPoista
  11. Meillä itäsuomessa leivottiin viikoittain. Ei tarvinnut pureskella katonrajassa pölyyntynyttä varrasleipää, vaan sai pehmeätä taikinajuureen leivottua ruislimppua. Sattumoisin asun nykyään lännessä, mutta täälläkin saa kaupasta ranskanpullaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina asunut etelän kaupungissa, enkä muista äitini leiponeen leipää, vaan pullapitkoja, erilaisia, joka viikko (nam). Ja leipä saatiin kaupasta. Mutta ennen kaupan leivätkin oli kokonaaan toisenmakuisia. parempia, kuin nykyiset.

      Poista
  12. Gracias a la evolución,la naturaleza nos ofrece verdaderas maravillas de colores

    VastaaPoista
  13. Kuva nosti mieluisia muistoja mieleen. Ammoin nuoruudessani minulla oli mahdollisuus maistella Lounais-Hämäläisiä ja Ylä-Savolaisia ruisleipiä. Vahvasti hapatettuja, vuosisataiseen (tai ainakin kymmeniseen) juureen oman pellon rukiista leivottuja. Suolaista kirnuvoita paksusti päällä - se oli taivas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin muistan ruisleivän ja suolaisen voin yhdistelmämaun. (Vaikka leipä oli kaupasta :). Ei samaa makunautintoa saa nykyisin.

      Poista
  14. Hienot kuvat! En ole moneen vuoteen käynyt vaikka asummekin aika lähellä.

    VastaaPoista
  15. at the end of winter the bread must be so hard !
    I like these images from "yesterday" !

    VastaaPoista
  16. Minun äiti laittaa vieläkin itseleipomiaan leipiä vaikkanaan. Niin, sillä nimellä tuota rimaa meillä keski-suomessa kutsuttiin. Muista myös lapsena kun mummi laittoit leivät vaikkanaan muutamaksi päiväksi kuivumaan :).

    VastaaPoista
  17. I like this kind of place !

    VastaaPoista
  18. This bread looks good, I would like to get one ;-)

    VastaaPoista
  19. Strong teeth or maybe strong soup - lovely idea and visually compelling.

    VastaaPoista
  20. En zonas de España también se comía pan de centeno.
    Este tipo de museos como el que nos muestras nos enseñan el tipo de vida que tuvieron los antepasados.
    Espero que no tengas mas problemas con el traductor en mi blog aunque en ocasiones las traducciones sean un poco originales.

    Saludos.

    VastaaPoista
  21. Kuvia hyviä muistoja !!
    Besos.

    VastaaPoista

Olen todella iloinen kommentistasi.
I really appreciate your comment.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...