Loma on takana päin. Ja millainen loma - hellettä joka päivä keskimäärin + 31 - +34 °C, kerran jopa + 36 °C (ja tätä on kuulemma ollut liki 2 kuukautta). Ei ihan valkoisen miehen säätila. Erehdyin ensimmäisenä päivä kapuamaan keskipäivän aikaan kukkulalle, ja meinasin kuolla. Kotiovelta lähtien pelkkää ylämäkeä ! No, maisemat oli sen väärti, mutta jäipähän vaeltamiset jatkossa. Keskipäivällä ei juuri näkynyt ristinsieluakaan, kaikki olivat visusti sisätiloissa. En muuten enää hehkuttele meidän omilla helleaalloilla.. :D. Päivät meni osin myös siivous- ym avussa, kun tyttären perhe on ostanut uuden kodin, ja remontoi sitä.
The holiday is over. And what kind of holiday - the heat every day an average of + 31-34 °C, one day even+ 36 °C. I made a mistake on the first day to clamber to a hill in midday, and I was almost to die. Well, the scenery was super, but I didn't made any other walking in the future. I was also cleaning assistance, etc., because my daughter family has bought a new home and renovate it.
En välttynyt lomalla tapaturmaltakaan. Olimme illansuussa ruokapöydän ääressä, ja miksi lie seisoinkin, jolloin Mikko siirsi tuoliani, jotta pääsee takana olevalle kaapille. En huomannut sitä, vaan istahdin - suoraan lattialle. Kolautin pääni kaapin pystyasennossa olevaan metalliripaan, sattui pirusti ja käteen tuli verta. Ei muuta kuin meno saman talon lääkäriasemalle (onneksi oli lähellä ja oli vielä auki) ja siellä päähäni laitettiin 3 metallihakasta, eli reikähän sinne oli tullut. Lähtöpäivänä sitten otettiin tikit pois. Onneksi ei tullut aivotärähdystä, tai jos tuli, en huomannut. Mutta muutaman päivän omistin kipeän pään.
.
I did not able to escape on holiday accidents. I stood at the table and Mikko had taken the chair out from under me by mistake. I did not notice, and I fell on the floor when I sat down. I knocked my head to the cabinet metal handle, it hurt like hell, and there was blood. We went to the doctor (luckily it was next door) and I got three stitches. A few days had a sore head.
Yleensä meillä on ollut hieman kiire lentokentälle, jos minut on sinne heitetty autolla. Mutta mikään ei ollut tämän kertaisen veroista. Matkaa on noin 80 km, eli normaalisti ajo kestää vaja 50 minuuttia. Mutta nyt ajoaika olikin yllättäen liki 2,5 tuntia. Eli myöhästyttiin totaalisesti. Baanalla oli kilometrien pituinen ruuhka, ja mm. Basel, jonka kautta kiersimme, oli täynnä katutöitä, jotka teki ruuhkan (ja ne lukuisat pitkät punaiset valot ja miljoonat autot), viimeinen niitti oli iso auto-onnettomuus jossain kylässä, joka ruuhkautti täysin liikenteen. Vävyni, joka ei juuri hermostu koskaan, myönsi nyt hermostuvan vähän, kun kello oli jo paljon ja kenttä vielä 5 km päässä. Sillä olin todennut, että jos en ehdi koneelle, niin olen vielä lisäviikon heidän luonaan… heh.
Kun vihdoin oltiin lentokentän parkkialueella (on muuten iso kenttä), niin Virve meni rattiin ja vei auton jonnekin, ja me Steffenin kanssa alettiin juoksemaan, hän raahasi minun matkalaukkua (painava) ja otti vielä repunkin (kuinka nuori mies jaksaakin juosta), ja minä yritin pysyä perässä (tuli monta pikkukuolemaa). Monen mutkan kautta löytyi Finnairin tiski, jossa oli onneksi vielä virkailija. Pitkään mietti ja soitti jonnekin, ja otti vihdoin minun laukkuni ja minut sisään. Kone oli ollut hieman myöhässä laskeutuessaan, se oli ainoa syy, miksi pääsin mukaan. Ja sitten vauhdilla tullin läpi, en juuri ehtinyt halata poikiakaan. Ja tietenkin portti oli helkkarin kaukana. En ehtinyt juuri vanheta portilla, kun kone jo lähtikin … oli tipalla.
Mutta silti - kaikesta huolimatta - loma oli ihana.
I almost missed the plane. The distance from home is ab. 80 km, and now the journey lasted approx. 2.5 hours (usually 50 minutes). The motorway was miles and miles of congested, and all the detours was also a traffic jam and there was also one big car accident. I said to Steffen that no problem, if I don't catch a plane, I'm still a week with you .. then he started to get nervous: D
In the end, we got too late to the airport, and we ran with Steffen (I did many deaths), and finally we found the Finnair counter. Fortunately, the Finnair plane had been late, that's why I got that flight. And then again hurry running through customs and the "many kilometers" to the right gate. Huh .. near misses.
But despite everything, the holiday was wonderful.
